Meidän iltahulinat!

Päätin ryhtyä kertomaan meidän neidin iltatouhuiluista Elämän pienet ihmeet -blogin S Koon innoittamana. Jokaisessa perheessä on varmasti niin erilaisia tapoja ja tyylejä asiat hoitaa ja onhan se totta, että on mielenkiintoista aina kurkistaa toisen perheen käytäntöihin. Vähän sellanen tilanne, että pääsisi kärpäseksi kattoon. ;)

Meidän iltatouhun alkaa vähän päivästä riippuen jossain vaiheessa iltaseitsemän jälkeen. Iltapala on se ensimmäinen vaihe. Meillä pääsääntöisesti syödään iltapalaksi maustamatonta jogurttia tai bulgarianjogurttia Piltin hedelmäsoseella. Nyt on myös pitkästä aikaa taas Weetabixitkin alkaneet kiinnostaa ja niitä murennetaan sörsselin päälle! Likka pääsääntöisesti kaapii tarkasti joka nurkan kupistaan ja toisinaan pyytää myös "llsssää". Tässä tosin saa olla tarkkana, koska joskus kun antaa lisää sapuskaa, niin kippo työnnetäänkin pois ja sanotaan "ei". Banaani on lisäksi neidin suurta herkkua ja sitä tuo haluaisi jokaisen ruuan päätteeksi. Joskus otetaan vähän leipää. Ja maidolla huuhdellaan!

Sitten voi vielä puuhailla. Usein luetaan kirjaa tai tehdään palapelejä sohvalla. Neidillä on muutama nuppipalapeli, jotka ovat ihan hittejä ja niitä tehdään innolla. Tuppaa vain olemaan välillä niin pirun tarkkaa kuinka sitä peliä äitin kuuluisi pidellä ja miten arvon neiti haluaa palaset asetella. :D Saattaa likka myös innostua tässä vaiheessa ihan kasaamana legojakin tai muuta vastaavaa, mutta sellasta mahdotonta riehumista yritetään vältellä.

Lähempänä kahdeksaa (tai viikonloppusin tarkoituksella lipsutaan ajasta) mennään vessaan pisulle ja pissa useimmiten pyttyyn tai pottaan tuleekin. Nykyään likka haluaa myös pyyhkiä itse. Tarkoittaa siis, että yhdellä paperilla sohaisee sinne päin ja tiputtaa sitten paperin pyttyyn. :D On tainnut vähän päiväkodissa ottaa mallia. ;) Olkkarin sohvalla sitten rasvaillaan (neiti sanoo "vasvaa") jalat, kädet, selkä ja posket ja likka tyytyväisenä levittelee myös. Toooisinaan sitä "vasvaa" nautitaan myös sisäisesti. :D Sitten hypätään yökkäriin ja mennään vessaan vielä hammaspesulle. Äiti (tai isi) saa ensin hienosti harjata ja sitten likka harjailee vähän itse (tai "isse" kuten neiti nykyään kaiken haluaa toimittaa).

Lopulta mennään antamaan isille pusut ja halit. Päivästä riippuen isi saa 1-3 pusua ja 1-3 halia. Alkuun oli tarkka kaava, että 1 pusu ja sitten 1 hali. Sitten loppuun tuli toinen pusu mukaan ja lopulta toinen halikin ja homma lähti vähän pursuamaan. Nykyään joskus pusuhalit on nopeat ja toisinaan otetaan pitkällä kaavalla. Lopuksi isille heilutetaan ja lähdetään kipuamaan yläkertaan omaan huoneeseen. Sellaisina iltoina (kuten tänään) kun isi on myöhään töissä, saatetaan joskus soittaa videopuhelu ja neiti saa vilkuttaa isille sitä kautta!

Omassa huoneessaan neiti valitsee itselleen 2 kirjaa, jotka luetaan nojatuolissa. Toinen kirja on AINA äitiyspakkauksessa tullut kovakantinen lorukirja. Äiti on vaan mielivaltaisesti valinnut, mitkä lorut sieltä luetaan. :D Toinen kirja on sitten joku ihan tarinamuotoinen. Kirjahyllyssä on paljon minun vanhoja lasten parhaat kirjat -kerhon kirjoja, jonkin verran Tammen kultaisia kirjoja ja joitakin muitakin seassa. Alkuun likka halusi vain kääntää sivua koko ajan ja jouduin kauhealla vauhdilla soveltamaan, että saatiin jotain tolkkua niihin satuihin. Nykyään neiti malttaa nuo lyhyehköt tarinat, jossa on paljon kuvia, kuunnella rauhallisesti.

Lopuksi viedään yhdessä kirjat hyllyyn, otetaan vielä nokkamukista huikat vettä ja sitten syöksytään äitin syliin. Mulla on tapana laulaa sininen uni -laulun viimeinen säkeistö siinä tytön ollessa mun sylissäni. <3 Sitten likka omaan pinnasänkyyn. Vielä about viikko sitten neiti laittoi kiltistä pään tyynyyn, veti itse peiton päälleen, otti unikisunsa kainaloon ja jäi pusun ja hyvän yön toivotusten jälkeen kiltisti nukkumaan. Nyt viime iltoina likka ei halua enää laittaa päätään tyynyyn (tai laittaa, mutta nousee melkein heti) ja saattaa alkaa hokemaan "eieiei", kun yritän laittaa peittoa päälle. Joskus neiti jääkin sitten istumaan. Minä toivotan "kauniita unia, nähdään aamulla" ja annan pusun ja vilkutan.

Äitin ja isin sänky kiinnostaa

Aiemmin likka myös on nukahtanut itsekseen, mutta nyt on useasti joutunut käymään muutaman kerran, kun tuleekin itku ja itkuhälyttimestä alkaa kuuluun "äitiiiiäitiiiiäitiiii". Tuntuu, että neiti on alkanut tajuamaan, että äiti, isi ja koira (eli likalle "oki", kun oikea nimi on Roki) on täällä alakerrassa eri paikassa kuin hän. Sen takia olenkin yrittänyt laulella ja helliä tyttöä siinä sylissä ja lukea sen sadunkin ihan rauhassa. Katsotaan kuinka vaikeaa tästä vielä tulee. Täytyypä tosin todeta, että juuri tänä iltana neiti nukahti nopeasti itsekseen vaikka jäikin istumaan sänkyyn minun lähtiessäni huoneesta.

Sellaiset meiningit meillä. Tästä tulikin melkosen pitkä selostus vaikka ajattelin, että nopeastihan tämä on käyty läpi. Täytyy myöntää, että välillä on alkanut äitiä vähän kirpaseen, kun neiti täytyy viedä yksikseen yläkertaan nukkumaan. Joskus yläkerrassa vielä osoittelee ovelle päin ja kyselee "issii", "Okkii". Julma totuus on kuitenkin se, että me kaikki nukutaan paremmin näin ja äiti ja isi on edes vähän virkeämpinä aamulla. Tosin neiti on alkanut herätä nyt jo about klo 6.30 entisen klo 8 sijaan, mutta sehän on jo eri tarina se.

P.S. Kyllähän sitä myös pikkasen miettii, että mitä ihmettä muut ajattelee, kun noi tolla tavalla "eristää" lapsensa eri paikkaan nukkumaan. Ymmärrän kyllä, että kaikki on erilaisia, mutta tuntuu silti joskus vähän julmalta vaikka ymmärrän meidän perheen tarpeet ja tunnen oman lapseni ja perheeni parhaiten. Eikä se kenellekään edes kuulu, vaikka tietty huutelenkin tällain julkisesti asioistani. :D Noh, ehkä joku tajusi tän lopunkin pointin... ;)