Kun isi tuli kotiin...

Mun sydän suli. <3

Meidän likka on viimeksi nähnyt isin keskiviikkona aamulla. Tänään valvottiin sitten vähän pitempään neidin kanssa ja isi vähän livisti töistä etukäteen, että ehtivät vähän moikkaamaan toisiaan ennen nukkumaan menoa.

Ensin mentiin katsomaan, että kuka tulee ovesta. Sitten isi pyysi halia ja silloin iski ujo piimä. Likka tuli mun jalkoihini. Kysyin missä isin nenä on ja likka lähti innoissaan painamaan isiä nenästä ja sitten ihmeteltiin vähän korviakin samalla. Sitten uskallettiin jo antaa pikainen halikin. Sitten haluttiin isi jo työntämään, kun neiti istui taaperokärrynsä kyytiin. Eeeeikä suostunut tulla laittaan yökkäriä päälleen.

Viikon takaisilta serkkujen synttäreiltä isin ja tyttären videonkatseluhetki!

Yhtäkkiä kiinnostikin isi ihan mielettömästi. Neiti kiikutti kirjoja ja isin piti lukea. Äiti ei saanut rasvata, vaan isin piti. Hammaspesulle isinkin piti tunkeutua meidän pikkuvessaan ja iltasatukin täytyi isin tulla lukemaan. Toinen oli niin hellyyttävä ja vaikka vähän jännittikin alkuun, niin sitten oli NIIN isin perään. Mulla melkein nousi kyyneleet liikutuksesta silmiin.

Mää rakastan mun perhettä! <3