Kotiarki rullaa, työt meinaa uuvuttaa!

Arki kotona alkaa ehkä nyt pikku hiljaa asettua uomiinsa. Aika monta kuukautta siinä on tosiaan mennyt, lokakuussa aloitettiin ja jotenkin tällä viikolla on tuntunut, että vaikka pääsisi töistä suht myöhään, niin kyllähän nämä illat tässä suttaantuu. Onhan tietty niitä päiviä, että ahdistaa tekemättömät hommat ja mitään ei saa aikaiseksi. Tuohon vaikuttaa tietty sekin, että ollaan sairasteltu niin älyttömästi ja välillä on meinannut itku tulla, kun ei taudit helpota.

Sitten taas töissä... Meinaan lyhistyä välillä! Meidän ryhmässä työntekijät sairastelevat myös hirveästi ja sijaisia vilisee. Tuttu päiväkotiapulainen jää pois ja uusi aloittaa. Lapset reagoivat hektisiin tilanteisiin, ryhmässämme on eläväisiä lapsia ja ryhmäkoko paukkuu yläpäässä koko ajan. Tällä viikolla ryhmässämme aloitti uusia lapsiakin vielä tämän kaiken hullunmyllyn keskellä. Ja kun itse vielä olen kuitenkin suhteessa uusi työntekijä meidän talossa, niin nyt monen asian kaatuessa minun niskaan saikkujen takia, alkaa hommaa olla ihan riittävästi. En muista koska kaikki meidän tiimin 3 työntekijää ollaan oltu samaan aikaan töissä...

Täytyy silti myöntää, että toisaalta sitä on ihan elementissään, kun saa tehdä, selvittää, ratkaista ongelmia yms. Olen vähän sellainen, että koen olevani elementissäni juuri silloin. Sitten toisaalta päiväkotimaailma ja varhaiskasvatus on nyt koko ajan sellaisissa muutostuulissa, ettei kohta pysy perässä. Tähän päälle vielä kaikki talon sisäiset muutokset.

Mutta joo... Ei tässä blogissa mun töistäni pitänyt avautua! Nyt vain jotenkin etenkin se pinnalla. Sitten jotkut pienet vastoinkäymiset tuntuu ihan kohtuuttoman suurilta kotona tai vaihtoehtoisesti menetän hermoni joskus liian helposti. Ja SILTI mulla on just nyt sellanen olo, että tää arki on ihan miellyttävääkin. :) Eli voisko enää sekavampaa olla. :D

Ja hei! Toi lapsi oppii koko ajan kaikkee sellasta vauhtia, että nyt alan tajuta, kun sanotaan, että se lapsuus menee niin nopeasti. Mun mielestä se vauvavuosi olis voinut mennä vaikka nopeamminkin, mutta nyt tuntuu, että porhalletaan hillitöntä vauhtia. Tosin tämä vauhdikas arkikin varmasti vaikuttaa. On meinaan taas perjantai huomenna! En kyllä valita siitä asiasta. ;)